Omaan seksuaali-identiteettiin herääminen aikuisiällä
Tämä kirjoitus on osa Mama Mojo -sarjaa, jota julkaistaan joka keskiviikko. Kirjoitukset on alun perin lähetetty uutiskirjeessä uusien Mama Mojo -podijaksojen yhteydessä.
Milloin ja miten olet tullut tietoiseksi seksuaalisesta suuntautumisestasi?
Muistatko milloin itse tulit tietoiseksi siitä, kenestä viehätyt ja kiihotut? Millaiset kehot ovat saaneet sinut syttymään, vai oletko viehättynyt enemmän muista piirteistä? Onko toisen ihmisen sukupuolella tai sukuelimillä ollut merkitystä? Milloin ensimmäistä kertaa kuulit puhuttavan heteroudesta ja homoseksuaalisuudesta, entä biseksuaalisuudesta, panseksuaalisuudesta tai siitä, että seksuaalinen kiinnostuksemme voi myös liukua janalla näiden välillä tai olla niiden ulkopuolella ja että jotkut ovat aseksuaaleja, eivätkä välttämättä koe seksuaalista eivätkä romanttista kiinnostusta ketään kohtaan?
Seksuaalisen suuntautumisen ei tarvitse määrittyä sukupuolen kautta
Seksuaalinen suuntautuminen panseksuaalisuutta lukuun ottamatta myös tietyllä tavalla vaatii sen, että tiedämme toisen ihmisen sukupuolen – heterot ovat kiinnostuneita vastakkaisen sukupuolen edustajista (mikä ihmeen vastakkainen?) ja homot saman sukupuolen edustajista. Entä ihmiset, joiden sukupuoli ei ole perinteisen binäärisen jaon sisällä ja he, joiden kumppanin sukupuoli ei ole mies tai nainen? Tärkeintä on, että jokainen voi itse määrittää oman seksuaali-identiteettinsä tai olla määrittelemättä, ei ole pakko laittaa itseään mihinkään lokeroon.
Yhteiskunnassamme vallitsee heteronormi
Heteronormi istuu aika tiukassa yhteiskunnassamme, ja ajatus tuntuu olevan, että henkilö on hetero kunnes toisin todistetaan. Heteron ei välttämättä koskaan erikseen tarvitse pohtia seksuaalista suuntautumistaan, hänen ei tarvitse erikseen tulla kaapista, pelätä olettavia kysymyksiä kuten ”millonkas sinä tuot poikaystävän näytille?” tai miettiä, uskaltaako kertoa seurustelukumppaninsa sukupuolta työhuoneen kahvipöydässä. Heteron osa on siis varsin helppo.
Omaa seksuaalista suuntautumistaan voi tutkailla uteliaasti
Onko olemassa täysin umpiheteroa tai -homoa ihmistä? Monihan meistä on jossain heteroseksuaalin ja homoseksuaalin välimaastossa, kukin asettuu janalla omalle paikalleen tai ei asetu janalle laisinkaan, ja tuo paikka voi elämän aikana myös muuttua, tai paremmin sanottuna omalle kokemukselleen voi löytyä parempia ilmaisuja ja sanoja.
Ajattelen myös, että seksuaalisuuden eri tasoilla on mahdollista määrittää seksuaalinen suuntautuminen tai uteliaisuus eri tavalla. Ihminen voi esimerkiksi fantasioissa kiihottua miesten välisestä seksistä, mutta haluaa fyysisesti seksiä vain naisen kanssa. Tärkeää on tällöin toki tiedostaa, onko käytännön toteutus myönnytys tai täysin omia haluja vastaan, mutta ei vain uskalla olla rehellinen itselleen. Se, että harrastaa ns. heteroseksiä ei myöskään välttämättä tarkoita, että olisi hetero, tai että ihminen olisi bi, jos on harrastanut seksiä niin miehen kuin naisenkin kanssa – asiat eivät ole niin suoraviivaisia eikä tarvitsekaan olla, itseään ei ole pakko määritellä mihinkään lokeroon. Pääasia on, että seksi ja suhteet olisivat itselle hyvältä ja siinä hetkessä tai pidemmän päälle oikealta tuntuvia. Fantasioiden avulla on hyvä tutkailla omaa seksuaalisuuttaan ja seksuaalisen mielenkiinnon kohteitaan, ja jos hyvältä tuntuu, uteliaisuuttaan voi tyydyttää myös käytännön tasolla, luonnollisesti yhteisestä sopimuksesta mikäli tutkiminen tapahtuisi olemassa olevan suhteen ulkopuolella.